Tuomas Kyrö: Mielensäpahoittaja
2011 wsoy
Miksi: koska kirja vaikutti kaikista mielenkiintoiselta verrattunu muihin tarjolla olleisiin novellikokoelmiin.
Lyhyesti: 80-vuotias mies kertoo mistä kaikeska hän on elämänsä aikana mielensäpahoittanut
Fiilis: kirjasta jäi hyvä tunne ja sen jaksoi lukea helposti alusta loppuun. Kirja on kirjoitettu hyvin ja uskottavasti. Miehen valittaminen ei ollut turhaa eikä rasittavaa ininää, vaan perusteltua asiaa. Päähenkilö oli todella itsepäinen ja sanoi asiat suoraan. Hän ei omasta mielestään tarvinnut muiden apua ja aluksi oli myös kotiapulaistaan Raisaa vastaan, mutta tutustuttuaan tähän "rumaan ihmiseen" tuli heistä ystäviä. Kirjaa lukiessa tuli myös surullinen olo, koska mielensäpahoittajan vaimo oli sairaalahoidossa ja mies kävi tätä useasti katsomassa ja muistelemassa heidän hyviä hetkiään, mutta siinä missä tuli surullinen mieli, toi kirja mukanaan myös naurua, sen verran huvittavia mielensäpahoittajan itsepäiset mielipiteet olivat. Kirjassa ei ollut mitään mistä en olisi pitänyt, kerrankin sain yllättyä, koska yleensä löydän aina jotakin valittamisen aihetta.
