Kurssipalaute

En osaa sanoa onnistuinko tavoitteessani. Lisää tietoa toki tuli. Keskittymiseni tehtäviin olisi voinut olla parempi. Onnistuin mielestäni parhaiten tekstissä, jossa arvioin median vaikutusta ulkonäkö paineisiin. Teksti jossa pohdin yksinäisyyttä oli myös kohtuullisen onnistunut omasta mielestäni.
 Mielestäni kurssi on ollut hyvällä tapaa vapaamuotoinen ja kaikki tekstit on saanut viimeistellä omalla ajallaan ja on saanut rauhassa kirjoittaa. Tehtäviä oli juuri sopiva määrä, toiset helppoja toiset vaikeampia. Aikaa jäi kivasti pohdiskella vähän niitä vaativampia tekstejä, eikä missään vaiheessa tullut paniikkia ettei ehdi tekemään kaikkea valmiiksi.
 Opettajan mielipidettä teksteistäni olisi ollut kiva kuulla useammin. Rakentava kritiikki olisi tarpeen, että tietäisi missä parantaa. Tietysti kun on näin iso ryhmä, on ymmärrettävää ettei aikaa jää käydä kaikkea yksityiskohtaisesti läpi. YO-koe kaltaisia tehtäviä olisi voinut olla enemmän, jotta olisi saanut paremman kuvan siitä, mitä tuleman pitää. Olen joka tapauksessa tyytyväinen että otin kurssin ja suosittelen kyllä kaikille, itsestähän se on kiinni, kuinka paljon oppii ja hyödyntää tarjolla olevaa opetusta.

Arvostelu: Sinkkuelämää

Sinkkuelämää on amerikkalainen komedia/draama sarja. Siinä neljä sinkkunaista ovat ystävyksiä ja jakavat kokemuksiaan miehistä ja seksielämästään. Jokainen heistä haluaa löytää rakkauden. Sarja on kuvattu 1990-luvulla. Päähenkilöiden rooleja esittävät: Sarah Jessica Parker (Carrie), Kim Catrall (Samantha), Kristin Davis (Charlotte) ja Cynthia Nixon (Miranda). Sarjasta on myös tehty kaksi elokuvaa. Sinkkuelämää perustuu Candace Bushnellin kirjoittamaan romaaniin.
 Sinkkuelämää sarja on mielestäni mukavan keveä, vaikka käsittelekin suhteellisen vaikeita aiheita. Sinkkuelämää vastaa moniin arkipäivän kysymyksiin ja miettii pulmia joita ei ehkä tosi elämässä uskalleta tuoda esiin mm. seksistä. Sarjassa on juuri sopiva ripaus komediaa, eikä mistään puhuta turhan vakava naamaisesti. Sarja on suunnattu aikuisille. Minun mielstäni ohjelma on hyvä, enkä löydä mitään negatiivista sanottavaa.

Hyvä, paha yksinäisyys

Ihminen voi olla monella tapaa yksinäinen. Yksinäisyys voi ilmetä sinkkuutena, perheettömyytenä tai kaverittomuutena. Yksinäisyys koetaan sanana negatiivisena, vaikka siihen voi liittyä myös paljon hyvää. Jokainen tarvitsee omaa aikaa, hiljaisuutta ja rauhaa. Joskus ihmisen mieli vain tekee olla yksin. Yksin on helpompi keskittyä asioihin, miettiä ja pohdiskella. Riippuu myös luonteesta kuinka kokee yksinäisyyden, joku kaipaa sitä enemmän kuin toinen.
  Jos monilla ystävistäsi on parisuhde tai he ovat jo avioliitossa, voi kokea itsesi yksinäiseksi ja kaivata itsellesikin kainaloa johon käpertyä. Moni ihminen pelkää jäävänsä ilman kumppania koko elämäkseen. Kaikki unelmoivat rakkaudesta. Sinkkuuskin on sana joka koetaan negatiivisena, vaikka siinäkin on hyviä puolia. Kuitenkin jossain elämän vaiheessa ihminen alkaa kaivata henkilöä, kenen kanssa jakaa ja rakentaa elämänsä. On tutkittu että "vaarallisinta" on elää yksinäisenä keski-ikäisenä miehenä. Sinkkuna elävät turvautuvat helpommin alkoholiin ja saattavat masentua, koska ei ole ketään kenelle puhua, tai ketään kuka pitää huolta. Tottakai on ihmisiä, jotka nauttivat sinkkuudesta varsinkin nuorena. On myös henkilöitä, joilla on lapsia, mutta parisuhde on päättynyt. Noissa tilanteissa sinkkuutta ei koeta pahana. Parisuhteen ei tarvitse olla avain onneen.
  Nykyään ollaan huolestuttu nuorten syrjäytyneisyydestä. Nuoret kokevat yhä enemmän yksinäisyyttä. On tärkeää että ihmisellä on ystäviä. Ystäviä joihin voi luottaa, joille voi puhua ja jotka eivät jätä yksin. Ystävyys on asia jota kannattaa vaalia. Varsinkin nuorella iällä voi olla vaikea löytää samanhenkisiä ystäviä, koska nuoret osaavat olla raakoja ja ilkeitä toisiaan kohtaan ja erilaisuutta paheksutaan. Ihminen, jolla ei ole ystäviä, on suurempi riskiä masentua ja kokea itsensä turhaksi. Pahimmassa tapauksessa yksinäisyys voi ajaa epätoivoisiin tekoihin. Kaverittomuus on harvoin itse valittua. Ujous voi olla syynä siihen, että on vaikeampi saada kavereita. Vaikka olisi paljon kavereita ympärillä, eikä olisi fyysisesti yksin, voi olo tuntua henkiseltä kantilta yksinäiseltä. Kaveriporukan keskellä voi tuntea itsensä ulkopuoliseksi tai etteivät muut ymmärrä.
 Perheettömyyskin on yksinäisyyden muoto. Lapsi jää orvoksi jos vanhemmat kuolevat. Silloin olo on surullinen ja yksinäinen, sillä vanhemmat ovat yleensä suurin tuki ja turva lapsilleen. Jokaisen ihmisen pitää oppia selviämään joistakin tilanteista yksin ja omilla avuillaan. Kenestäkään ei voi tulla itsenäistä jos on aina joku johon turvautua.
 Yksinäisyyttä ei voi selkeästi määritellä, koska se ilmenee niin monilla eri tavoilla, henkisenä, fyysisenä ja psyykkisenä. Yksin oleminen ei tarkoita, että henkilö olisi yksinäinen. Yksinäisyys on pikemminkin pidempi kestoinen tunne, joko omasta tahdosta riippumaton tai hetki jolloin tarvitsee aikaa vain ja ainoastaan itselleen.

Esseen ohjeet

Tässä ohjeet hyvään esseeseen.

-Rajaa aihe
-Valitse näkökulma, sekä idea
-Esseessä voi ilmaista oman mielipiteensä ja aihetta saa kommentoida.
- Essee on pohtiva ja pitkä
- Voi sisältää tietoa
- Luovan kirjoittamisen laji
-muista kappalejaot
-Perustele väitteitä
- Esitä retorisia kysymyksiä
- Aineistokirjoitelma tai vapaamuotoinen
- Älä tee kertomusta, vaan pohdiskele
- Muista alku, keskikohta ja loppu

Tekstitaito

Lampénin teksti "Avaimet rahat kännykkä" käsittelee Lampénin henkilökohtaisia kokemuksia tavaroiden unohteluun liittyen. Teksti on julkaistu Kodin Kuvalehdessa 18/2008.
 Tekstissä omakohtaisuus tulee näkyviin Lampenin mainitsemissa tavaroissa, jotka ovat henkilökohtaisia. Lampen kertoo kuinka unohti salasanansa. Silloin tällöin myös avaimet ovat unohtuneet kotiin ja jalkaan on päätynyt väärät housut. Muistaakseen tärkeät tavarat Lampen kehitti muistisäännön avaimet rahat kännykkä, jonka hän lausuu aina ennen kotoa lähtemistä. 
 Lampen kertoo tekstissä menneitä tapahtumia elämästään, ensin mennään lapsuuteen, siitä nuoruuteen ja sitten nykyhetken tapahtumiin. Lapsena hänellä oli huono muisti. Teini-iässä muistista tuli terävämpi pariinkymppiin asti.
 Hän kertoo, että nykyään laskun eräpäivät tuppaantuvat unohtumaan. Omakohtaisuus näkyy koko tekstissä.

Pohjustava tehtävä

Sanoja joissa kirjoittaja viittaa itseensä: päästäni, olin, saatoin,huomattuani seivovani, kiinnitin, en muista, en menestyisi, oli minulla, jännitän, olin unohtanut jne...
Esineet: rahat, kännykkä, tupakat, avaimet, laskut, housut, pölynimuri, aurinkolasit, uuni, kirjahylly

Kirjoittaja kertoo muististaan. Unohdetuista asioista ja siitä miten yksi asia johtaa toiseen ja esimerkiksi laskujen maksaminen jää tekemättä. Hän kertoo myös lapsuudestaan ja siitä miten jotkut 23vuotta sitten sanotut asiat voivat jäädä mieleen kummittelemaan.

Mielipidekirjoitus: Median tuomat ulkonäköpaineet

Mediassa rakastetaan erittäin kauniita, hoikkia ja isorintaisia naisia. Miesten taasen kuuluu olla komeita ja lihaksikkaita. Minkälaisen kuvan tämän antaa nuorille ja lapsille? Media saa aikaan suuria ulkonäköpaineita, sekä kohtuuttomia vaatimuksia siitä miltä "kuuluisi" näyttää. Medialta ei voi välttyä, mainoksia on joka puolella, niissä ihmiset kuvataan epätodellisen täydellisenä. Hiukset ovat hyvin, ihossa ei ole minkään näköisiä virheitä ja vartalon muodot ovat täydelliset. Media antaa ihmisestä virheettömän kuvan, kuvan jota kukaan ei todellisuudessa pysty täyttämään.
  Blogit ovat uusi mediamuoto, nekin tuovat omalla tavallaan paineita. Luen itse blogeja joiden kirjoittajat ovat kauniita, hoikkia, sekä heillä on ihania vaatteita. Kukapa ei haluaisi olla sellainen? Toki se on jokaisen oma valinta, kuinka paljon aikaa viettää lehtien, nettisivujen tai tv:n äärellä, mutta silti kukaan ei voi välttyä medialta kokonaan. 
  Itse seuraan mediaa suhteellisen usein ja silloin tällöin koen sen tuomia paineita. En kuitenkaan jaksa kummemmin asiaa pohtia, jokainen on sellainen kuin on. Suhtaudun median tuomaan ihmiskuvaan nykyään jo kyseenalaistaen, koska tiedän että esimerkiksi mainoksissa käytettäviä kuvia muokataan kovalla kädellä.
   Mielestäni mediassa pitäisi esitellä enemmän luonnollista kauneutta, toisin kuin muokattuja/leikeltyjä nukennäköisiä ihmisiä.  Kaikkien pitäisi ymmärtää, että median luoma ihmiskuva ei ole todellinen. Mainoksissa kuvataan harvemmin lihavia tai edes normaalipainoisia ihmisiä, mikä on pöyristyttävää. Median tuomista paineista voi huomata seurauksia ihan arkipäivässäkin. Laihuutta ihanoidaan, meikkiä käytetään paljon, sekä erilaisia lisukkeita kuten hiuksia, kynsiä ja ripsiä. Minusta naisilla on enemmän paineita kuin miehillä. Se johtaa itsetunnon laskuun ja masennukseen. On vaikeaa koittaa olla täydellinen koko ajan.
 Ongelmaa voidaan tuskin kokonaan ratkaista, mutta olisi hyvä jos mediassa ei oltaisi niin pinnallisia, eikä kuvia muokattaisi niin paljon. Ihmisten pitäisi antaa olla omia itsejään. Olisi parempi jos heti pienestä pitäen lapsille tulisi opettaa, että jokainen on kaunis omana itsenään. Eikä kaikkea mitä mediassa näkee tarvitse kummemmin huomioida.

Tehtävä 1B

a) Lihakeitto näytti erittäin maukkaalta. Tarjoilija hymyili ja lähti pois. Emil hörppi keittoa, se maistui lempeän lihaisalta. Hetken kuluttua Emil huomasi yksinäisen miehen tuijottavan häntä. Emil vilkaisi tätä kohti, mies jatkoi piinaavaa tuijotustaan.
"Mitä ihmettä sinä nuori poika teet täällä yksinäsi", kysyi mies hetken kuluttua. Emil oli vaiti vähän aikaa, sitten hän rohkaistui vastaamaan. "Äiti on töissä, hän siivoaa virastotaloa, minä olen sen ajan aina täällä, kuppilassa."
  Tarjoilija tuli hakemaan Emilin lautasen ja Emil nousi pöydästä lähteäkseen. "Älä mene vielä!" mies huikkasi. "Unohdit lompakkosi!" hän jatkoi. Emil ei sanonut mitään. Otti lompakon ja käveli pois. Ulkona satoi taas kaatamalla. Pian tarjoilija juoksi Emilin perään. Hän oli nuori Emilin ikäinen tyttö. Hänellä oli tummatukka ja pisamia. "Mentäisiinkö samaa matkaa?" tyttö kysyi hymyillen. "Mennään vaan", Emil tokaisi. Yhdessä he kulkivat kotiin. Emil tunsi itsensä onnelliseksi.

131 sanaa

b)  Sanalista: Lappeenranta, Valtakatu, Lokakuu, pitsa, Anna Eriksson ja murmeli.


Oli synkkä lokakuun ilta, Irmeli istui yksin huoneessaan. Yhtäkkiä kännykkä piippasi. Viesti tuli Jonathanilta. "Nähtäisiinkö tänään murmelini?:)". Irmeli hymyili. Jonathan sai hänet aina hyvälle tuulelle.
Jonathan ja Irmeli sopivat tapaavansa Valtakadun pizzeriassa, kuudelta. Jonathan oli odottanut Irmeliä jo 10 minuuttia. "Anteeksi rakas, bussi oli myöhässä", kuului Irmelin ääni. "Ei haittaa, tilasin meille kinkkuananaspitsat", Jonathan sanoi, samalla halaten Irmeliä.
  Jonathan tunsi itsensä surulliseksi, hänellä oli kerrottavaa Irmelille. "Irmeli, kuule, tiedäthän että rakastan sinua", Jonathan aloitti. "Mikä on?" huolestui Irmeli. "Vanhempani saivat töitä Tukholmasta, he haluavat että muutamme sinne, kaikki sukulaisemmekin ovat siellä", Jonathan sanoi apeana. "Oletko tosissasi?" Irmeli vastasi itkua pidätellen. Jonathan ei voinut sanoa mitään, hän tunsi suuren tuskan sisällään. Irmeli jäisi Lappeenrantaan, eivätkä he näkisi miltei koskaan. Suhde ei voisi jatkua.  
  Irmeli itki sydäntä särkevästi. "Minun on mentävä", hän sanoi ja lähti pois. Irmeli ei tiennyt mitä tehdä. Hän meni kotiin ja laittoi Anna Erikssonin levyn soimaan. Kappale Kaikista kasvoista sopi täydellisesti tilanteeseen.
  Puhelin soi, se herätti Jonathanin. Soittaja oli Irmeli. "Anna anteeksi rakas, ymmärrän, että sinun on mentävä, mutta lupaan etten unohda sinua ikinä", Irmeli sanoi. Seuraavana aamuna Jonathan lähti. He eivät tavanneet enää koskaa, mutta elivät toistensa muistoissa ikuisesti.

Miksi valitsin kurssin !!!

Valitsin kurssin, koska kaipaan tukea kirjoittamiseen ja muutenkin tekstien sujuvuuteen. On tärkeää osata kirjoittaa monipuolisia tekstejä, erilaisista aiheista, koska siitä voi olla tulevaisuudessa hyötyä. Harjoittelu ylioppilaskirjoituksia varten on myös mielessä.
   Kirjoittajana vahvuuksiini kuuluu monipuolinen sanavarasto, sekä suhteellisen hyvä mielikuvitus. Tukea tarvitsen tekstin sujuvuudessa ja oppia kertomaan asioita myös yksityiskohtaisemmin. Myös kielioppia olisi tarpeellista mielestäni kerrata. Vapaa-ajalla en pahemmin mitään kirjoittele. Sen vuoksi on hyvä että tämä kurssi oli saatavilla, koska mielestäni kirjoittamisessani on vielä paljon parannettavaa.
Minulla ei nyt tule mieleen mitään hyvää artikkelia jonka olisin viime aikoina lukenut.