Pohjustava tehtävä

Sanoja joissa kirjoittaja viittaa itseensä: päästäni, olin, saatoin,huomattuani seivovani, kiinnitin, en muista, en menestyisi, oli minulla, jännitän, olin unohtanut jne...
Esineet: rahat, kännykkä, tupakat, avaimet, laskut, housut, pölynimuri, aurinkolasit, uuni, kirjahylly

Kirjoittaja kertoo muististaan. Unohdetuista asioista ja siitä miten yksi asia johtaa toiseen ja esimerkiksi laskujen maksaminen jää tekemättä. Hän kertoo myös lapsuudestaan ja siitä miten jotkut 23vuotta sitten sanotut asiat voivat jäädä mieleen kummittelemaan.

Mielipidekirjoitus: Median tuomat ulkonäköpaineet

Mediassa rakastetaan erittäin kauniita, hoikkia ja isorintaisia naisia. Miesten taasen kuuluu olla komeita ja lihaksikkaita. Minkälaisen kuvan tämän antaa nuorille ja lapsille? Media saa aikaan suuria ulkonäköpaineita, sekä kohtuuttomia vaatimuksia siitä miltä "kuuluisi" näyttää. Medialta ei voi välttyä, mainoksia on joka puolella, niissä ihmiset kuvataan epätodellisen täydellisenä. Hiukset ovat hyvin, ihossa ei ole minkään näköisiä virheitä ja vartalon muodot ovat täydelliset. Media antaa ihmisestä virheettömän kuvan, kuvan jota kukaan ei todellisuudessa pysty täyttämään.
  Blogit ovat uusi mediamuoto, nekin tuovat omalla tavallaan paineita. Luen itse blogeja joiden kirjoittajat ovat kauniita, hoikkia, sekä heillä on ihania vaatteita. Kukapa ei haluaisi olla sellainen? Toki se on jokaisen oma valinta, kuinka paljon aikaa viettää lehtien, nettisivujen tai tv:n äärellä, mutta silti kukaan ei voi välttyä medialta kokonaan. 
  Itse seuraan mediaa suhteellisen usein ja silloin tällöin koen sen tuomia paineita. En kuitenkaan jaksa kummemmin asiaa pohtia, jokainen on sellainen kuin on. Suhtaudun median tuomaan ihmiskuvaan nykyään jo kyseenalaistaen, koska tiedän että esimerkiksi mainoksissa käytettäviä kuvia muokataan kovalla kädellä.
   Mielestäni mediassa pitäisi esitellä enemmän luonnollista kauneutta, toisin kuin muokattuja/leikeltyjä nukennäköisiä ihmisiä.  Kaikkien pitäisi ymmärtää, että median luoma ihmiskuva ei ole todellinen. Mainoksissa kuvataan harvemmin lihavia tai edes normaalipainoisia ihmisiä, mikä on pöyristyttävää. Median tuomista paineista voi huomata seurauksia ihan arkipäivässäkin. Laihuutta ihanoidaan, meikkiä käytetään paljon, sekä erilaisia lisukkeita kuten hiuksia, kynsiä ja ripsiä. Minusta naisilla on enemmän paineita kuin miehillä. Se johtaa itsetunnon laskuun ja masennukseen. On vaikeaa koittaa olla täydellinen koko ajan.
 Ongelmaa voidaan tuskin kokonaan ratkaista, mutta olisi hyvä jos mediassa ei oltaisi niin pinnallisia, eikä kuvia muokattaisi niin paljon. Ihmisten pitäisi antaa olla omia itsejään. Olisi parempi jos heti pienestä pitäen lapsille tulisi opettaa, että jokainen on kaunis omana itsenään. Eikä kaikkea mitä mediassa näkee tarvitse kummemmin huomioida.

Tehtävä 1B

a) Lihakeitto näytti erittäin maukkaalta. Tarjoilija hymyili ja lähti pois. Emil hörppi keittoa, se maistui lempeän lihaisalta. Hetken kuluttua Emil huomasi yksinäisen miehen tuijottavan häntä. Emil vilkaisi tätä kohti, mies jatkoi piinaavaa tuijotustaan.
"Mitä ihmettä sinä nuori poika teet täällä yksinäsi", kysyi mies hetken kuluttua. Emil oli vaiti vähän aikaa, sitten hän rohkaistui vastaamaan. "Äiti on töissä, hän siivoaa virastotaloa, minä olen sen ajan aina täällä, kuppilassa."
  Tarjoilija tuli hakemaan Emilin lautasen ja Emil nousi pöydästä lähteäkseen. "Älä mene vielä!" mies huikkasi. "Unohdit lompakkosi!" hän jatkoi. Emil ei sanonut mitään. Otti lompakon ja käveli pois. Ulkona satoi taas kaatamalla. Pian tarjoilija juoksi Emilin perään. Hän oli nuori Emilin ikäinen tyttö. Hänellä oli tummatukka ja pisamia. "Mentäisiinkö samaa matkaa?" tyttö kysyi hymyillen. "Mennään vaan", Emil tokaisi. Yhdessä he kulkivat kotiin. Emil tunsi itsensä onnelliseksi.

131 sanaa

b)  Sanalista: Lappeenranta, Valtakatu, Lokakuu, pitsa, Anna Eriksson ja murmeli.


Oli synkkä lokakuun ilta, Irmeli istui yksin huoneessaan. Yhtäkkiä kännykkä piippasi. Viesti tuli Jonathanilta. "Nähtäisiinkö tänään murmelini?:)". Irmeli hymyili. Jonathan sai hänet aina hyvälle tuulelle.
Jonathan ja Irmeli sopivat tapaavansa Valtakadun pizzeriassa, kuudelta. Jonathan oli odottanut Irmeliä jo 10 minuuttia. "Anteeksi rakas, bussi oli myöhässä", kuului Irmelin ääni. "Ei haittaa, tilasin meille kinkkuananaspitsat", Jonathan sanoi, samalla halaten Irmeliä.
  Jonathan tunsi itsensä surulliseksi, hänellä oli kerrottavaa Irmelille. "Irmeli, kuule, tiedäthän että rakastan sinua", Jonathan aloitti. "Mikä on?" huolestui Irmeli. "Vanhempani saivat töitä Tukholmasta, he haluavat että muutamme sinne, kaikki sukulaisemmekin ovat siellä", Jonathan sanoi apeana. "Oletko tosissasi?" Irmeli vastasi itkua pidätellen. Jonathan ei voinut sanoa mitään, hän tunsi suuren tuskan sisällään. Irmeli jäisi Lappeenrantaan, eivätkä he näkisi miltei koskaan. Suhde ei voisi jatkua.  
  Irmeli itki sydäntä särkevästi. "Minun on mentävä", hän sanoi ja lähti pois. Irmeli ei tiennyt mitä tehdä. Hän meni kotiin ja laittoi Anna Erikssonin levyn soimaan. Kappale Kaikista kasvoista sopi täydellisesti tilanteeseen.
  Puhelin soi, se herätti Jonathanin. Soittaja oli Irmeli. "Anna anteeksi rakas, ymmärrän, että sinun on mentävä, mutta lupaan etten unohda sinua ikinä", Irmeli sanoi. Seuraavana aamuna Jonathan lähti. He eivät tavanneet enää koskaa, mutta elivät toistensa muistoissa ikuisesti.

Miksi valitsin kurssin !!!

Valitsin kurssin, koska kaipaan tukea kirjoittamiseen ja muutenkin tekstien sujuvuuteen. On tärkeää osata kirjoittaa monipuolisia tekstejä, erilaisista aiheista, koska siitä voi olla tulevaisuudessa hyötyä. Harjoittelu ylioppilaskirjoituksia varten on myös mielessä.
   Kirjoittajana vahvuuksiini kuuluu monipuolinen sanavarasto, sekä suhteellisen hyvä mielikuvitus. Tukea tarvitsen tekstin sujuvuudessa ja oppia kertomaan asioita myös yksityiskohtaisemmin. Myös kielioppia olisi tarpeellista mielestäni kerrata. Vapaa-ajalla en pahemmin mitään kirjoittele. Sen vuoksi on hyvä että tämä kurssi oli saatavilla, koska mielestäni kirjoittamisessani on vielä paljon parannettavaa.
Minulla ei nyt tule mieleen mitään hyvää artikkelia jonka olisin viime aikoina lukenut.